VALTIONETU

Ydinasepelote on suosituin selitys ydinaseille

A nuclear war cannot be won and must never be fought.” – Ronald Reagan

Ydinaseet ovat vähän kuin sängyn alle työnnettävä pölypallo, joka aina ilmestyy sieltä uudelleen esiin. Ydinaseet olivat kuuma aihe kylmän sodan aikana, mutta nykyään ne ovat ajautuneet julkisessa keskustelussa pieneen rooliin. Kiristyvä maailmanpoliittinen tilanne tuo ydinaseet taas takaisin pöytään, joten lienee paikallaan kerrata ydinaseiden syvin olemus.

Ydinaseiden roolista on käyty loputonta suullista ja kirjallista taistelua, eikä mihinkään yksiselitteiseen lopputulokseen ole päästy. Ydinaseiden roolia on selitetty diplomaattisen statuksen nostattajana tai sisäpoliittisena välineenä. Yleisin ja suosituin selitys ydinaseille on niiden luoma pelote.

Ydinasepelote perustuu samaan logiikkaan kuin nakkikioskijono yöllä: Jos etuilet jonossa, vedän köniin. Toisin sanoen, jos esimerkiksi Yhdysvallat aikoo hyökätä Venäjälle, Venäjää uhkaa Yhdysvaltoja kestämättömillä tuhoilla. Tällöin Yhdysvallat ei uskalla hyökätä, jolloin sotaakaan ei voi tulla. Kun molemmilla valtioilla on ydinaseita, ei kumpikaan uskalla hyökätä koston pelossa.

Perusidea on hyvin yksinkertainen, mutta pelotteseen liittyy muutama liikkuva osa. Ensinnäkin valtionjohtajien pitää olla rationaalisia. Mikään hyökkäys ei voi olla sen arvoinen, että oma valtio voisi sen seurauksena tuhoutua. Pelote ei voi toimia, jos valtionjohtajat ovat valmiita uhraamaan valtionsa.

Oletus rationaalisuudesta on samalla sekä pelotteen vahvuus että heikkous. Kukapa nyt haluaisi tuhota valtionsa, mutta ovatko valtionjohtajat aina rationaalisia? Rationaalisuutta on välillä vaikea määritellä. Johtuuko Pohjois-Korean ja Iranin käytös irrationaalisuudesta vai länsimaiden kyvyttömyydestä ymmärtää muita kulttuureja? Näihin kysymyksiin tiede ei ole osannut vastata tyhjentävästi. Väittely valtionjohtajien rationaalisuudesta jatkunee hamaan tappiin asti.

***

Toinen osa pelotetta on todellinen halu käyttää ydinaseita. Ydinaseiden käyttöön liittyy – yllättäen – paljon riskejä, eikä ydinasenappulan painamista voi pitää aina varmana. Kuinka moni valtionjohtaja on loppupeleissä valmis tuhoamaan valtionsa, tappamaan satoja miljoonia ihmisiä ja hävittämään satoja kaupunkeja? Toivottavasti ei kauhean moni.

Epävarmuuden vuoksi valtioiden pitää viestittää mahdollisimman selvästi, että hyökkäykseen vastataan ydinaseilla. Hyökkäävällä osapuolella ei saa olla epäillystä siitä, käytetäänkö niitä vai ei. Jos viestintä ei ole uskottavaa, koko ydinasepelote muuttuu kyseenalaiseksi.

Pohjois-Korea on tunnettu jatkuvista ydinaseuhkailuistaan ja milloin minkäkin maan tuhoamisesta ydinasein. Kupletin juoni on juuri tässä. Pohjois-Korea pyrkii osoittamaan, että se on oikeasti valmis käyttämään ydinaseita. Se, onko Pohjois-Korea aikuisten oikeasti valmis, jää hyökkäävän osapuolen arvioitavaksi. Ydinaseilla uhkailussa on pääsääntöisesti kyse pelotteen vahvistamisesta, ei hulluudesta tai pahuudesta.

***

Kolmas osa on itse ydinaseet. Ydinaseilla on vaikea uhkailla, jos niitä ei ole. Ydinaseita pitää pystyä käyttämään joka tilanteessa kellon ympäri. Jos Yhdysvallat laukaisee ydinaseita Venäjälle, Venäjällä on pakko olla iskun jälkeen vielä käyttökelpoisia ydinaseita. Tästä puhutaan ydinasejargonissa vastaiskukykynä.

Vastaiskukyvyn idea on piilottaa ydinaseita, jotta kaikkia ei pysty laakista tuhoamaan. Tämä selittää sen, miksi esimerkiksi sukellusveneisiin sullotaan ydinaseita. Sukellusveneitä on vaikea paikantaa, joten ne toimivat hyvinä kassakaappeina ydinaseille. Ydinaseita pitää kyetä ketterästi siirtämään, ettei niihin osuta helposti.

Ongelma on se, että vastaiskukyvyn ylläpitäminen johtaa kissa-hiiri-leikkiin. Molemmat osapuolet pyrkivät parantamaan omien ydinaseiden piilottamista ja samalla kehittävät keinoja, joilla löytää ja tuhota toisen ydinaseet. Tämä on merkittävin syy kilpavarustelulle. Ydinasevaltioilla on vähä huono taipumus pyrkiä etulyöntiasemaan. Suurvaltakilpailussa on suotuisassa asemassa, jos toisen ydinaseet kykenee tuhoamaan kerrasta.

Ydinasepelote ei ole pettämätön systeemi, koska se on historian saatossa pettänyt ennekin ja voi pettää myös tulevaisuudessa. Ongelmia ydinasepelotteeseen mahtuu, mutta se on ollut toistaiseksi paras tapa keksiä ydinaseille järkevä rooli. Pelotteen tutkimisen ja kehittämisen heikkous on tietysti empirian puute, koska ydinsotaa ei ole koskaan käyty. Se lienee kuitenkin ihan positiivinen asia.

Ydinasepelote on suosituin selitys ydinaseille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun