VALTIONETU

Tältä näyttäisi ydinräjähdys Helsingin keskustassa

Now I am become Death, the destroyer of worlds.” – J. Robert Oppenheimer

Ydinräjähdys Helsingissä on luultavasti suurimmalle osalle meistä suhteellisen harvinainen mielikuva. Räjähdys on kieltämättä epätodennäköinen, mutta ei suinkaan mahdoton ajatus. Siksi päätin analysoida, miltä näyttäisi yhden ydinkärjen räjähdys Helsingin keskustassa. Käytän mallintamiseen professori Alex Wellersteinin mainiota sivustoa. Suosittelen sitä kaikille, jos haluatte itse testata, miltä näyttäisi ydinräjähdys kesämökkinne terassilla.

Tähän ydinräjähdykseen on valittu yksi W88-ydinkärki, jonka räjähdysteho on 455 kilotonnia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Hiroshimaan tiputetun atomipommin teho oli “vain” 15 kt. Normaalisti W88-ydinkärkiä on yhdessä ohjuksessa noin kahdeksan, mutta käytän selkeyden vuoksi vain yhtä ydinkärkeä. Näitä sukellusveneistä ammuttavia kärkiä käytettäisiin todennäköisesti siviilikohteisiin ydinasepelotteen logiikan mukaisesti.

Tässä skenaariossa – ja todennäköisesti tositilanteissa – ydinkärki räjäytetään kolmen kilometrin korkeudessa, koska se maksimoi tuhovoiman laajuuden. Maan pinnalla räjäytetyn ydinkärjen teho imeytyisi osittain maahan, jolloin räjähdys vaikuttaisi pienemmällä alueella. Maaräjäytyksiä käytettäisiin silloin kun halutaan tuhota maanalaisia sotilaskohteita.

W88-ydinkärjen lentoaika sukellusveneestä Helsinkiin olisi noin 5-15 minuuttia, joten evakuointi olisi mahdotonta. Iskua olisi myös mahdotonta estää, sillä Suomella ei ole sotilaallista kapasiteettia torjua tällaisia ydinaseita. Jos joku päättäisi ampua ydinkärjen Helsinkiin, mitään ei olisi yksinkertaisesti tehtävissä.

***

Joka tapauksessa tältä näyttäisi W-88:n räjähdys noin kolme kilometriä Helsingin yläpuolella:

Ydinräjähdyksen nollapiste
NUKEMAP by Alex Wellerstein. Leaflet | Map data © OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA, Imagery © Mapbox

Keltainen ympyrä on räjähdyksen nollapiste eli alue, jonka yläpuolella ydinkärki räjähtää. Räjähdys synnyttäisi ympyrän kokoisen tulipallon, jonka lämpötila vastaisi auringon sisäosan lukemia. Noin kolmessa sekunnissa rakennukset sulaisivat ja ihmiset haihtuisivat savuna ilmaan. Nollapisteestä ei jäisi jäljelle mitään. Jos haluaa kokea ydinräjähdyksen mahdollisimman kivuttomasti, kannattaa seistä nollapisteessä.

Tältä ydinräjähdys näyttäisi laajemmassa kuvassa:

Ydinräjähdys
NUKEMAP by Alex Wellerstein. Leaflet | Map data © OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA, Imagery © Mapbox

Nollapisteen jälkeinen pienempi harmaa ympyrä olisi räjähdyksen toiseksi tappavin alue. Räjähdyksestä syntyisi kuuma lämpöaalto: se sytyttäisi tulipaloja, hiillyttäisi ihmiset tai aiheuttaisi hengenvaarallisia kolmannen asteen palovammoja. Lämpöaallon lisäksi syntyisi voimakas paineaalto: lähes kaikki rakennukset sortuisivat osittain tai kokonaan ihmisten päälle. Selviytyminen paine- ja lämpöaallosta olisi kuitenkin mahdollista etenkin ympyrän ulkoreunan lähellä.

Tästä eteenpäin selviytymistodennäköisyys kasvaisi. Oranssin ympyrän sisällä kolmannen asteen palovammat olisivat todennäköisiä, mutta eivät välttämättä enää hengenvaarallisia. Samalla paineaalto heikkenisi, mutta olisi edelleen riittävän voimakas vaurioittamaan rakennuksia.

Paineaalto jatkaisi kulkuaan voimakkaana aina suuremman harmaan ympyrän reunalle saakka. Tällä alueella paineaalto tuhoaisi vielä kaikki ikkunat, mikä voisi olla kohtalokasta. Tässä on siis hyvä selviytymisvinkki: jos näet kirkkaan välähdyksen, älä koskaan mene ikkunan eteen. Lämpöaalto etenisi yhtä pitkälle kuin paineaaltokin. Kuumuus aiheuttaisi vielä toisen tai ensimmäisen asteen palovammoja.

Sivuston karkean arvion mukaan räjähdyksessä kuolisi suoraan noin 95 000 ihmistä ja 250 000 loukkaantuisi.

***

Entä sitten säteily? Ydinlaskeuma syntyy siitä, kun maa-ainesta imeytyy räjähdyksessä sienipilveen, jossa maahiukkaset muuttuvat radioaktiivisiksi hiukkasiksi. Nämä kulkeutuvat tuulen mukana ja laskeutuvat jossain kohtaa maahan. Radioaktiivisen laskeuman määrä riippuu kärjen räjähdyskorkeudesta. Mitä lähempänä maata ydinräjähdys tapahtuu, sitä enemmän sienipilveen imeytyy maa-ainesta. Kolmen kilometrin korkeudessa räjäytetty ydinkärki ei tuota merkittävää määrä ydinlaskeumaa.

Tältä näyttäisi säteily, jos ydinkärki räjäytettäisiin maan pinnalla:

Ydinräjähdyksen säteily läheltä
NUKEMAP by Alex Wellerstein. Leaflet | Map data © OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA, Imagery © Mapbox

Vihreä ympyrä on räjähdyksen alkusäteily, jonka säteilyannos olisi noin viisi sievertiä. Se aiheuttaisi monelle ihmiselle todennäköisesti kuolemaan johtavan syövän. Näin suuressa räjähdyksessä alkusäteilyllä ei ole toisaalta juuri mitään merkitystä, sillä lähes kaikki ihmiset olisivat joka tapauksessa kuolleita tällä alueella.

Alkusäteilyä merkittävämpi onkin varsinainen radioaktiivinen laskeuma. Tummanpunaisen alueen sisällä absorboitunut annos olisi noin yhdeksän grayta tunnissa, joka olisi tappava määrä. Helsingin keskusta olisi sitä myöten asuinkelvoton – myös virallisesti.

Säteily leviäisi lounaistuulen mukana hyvin pitkälle: 

Ydinräjähdyksen säteily kaukaa
NUKEMAP by Alex Wellerstein. Leaflet | Map data © OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA, Imagery © Mapbox

Helsingin keskustan ulkopuolella annos tippuisi 1-0,01 grayhin tunnissa, joka ei olisi suoraan tappava, mutta olisi terveydelle haitallinen. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa pitäisi suojautua väestönsuojiin. Laskeuman tarkkaa suuntaa on vaikea laskea, koska se riippuu luonnollisesti tuulen suunnan muutoksista, mutta myös esimerkiksi sateista.

Säteily ei ole ydinräjähdyksen pelottavin osuus, vaikkakin sillä olla eniten merkitystä pitkäaikaisvaikutuksissa. Kuolemista selvästi suurin osa johtuisi aina paine- ja lämpöaallosta. Pintaräjäytyksen karkeat uhriluvut olisivat hieman pienemmät verrattuna ilmaräjäytykseen: 73 000 kuollutta ja 83 000 loukkaantunutta. Radioaktiivinen laskeuma kasvattaisi lukuja pitkälle tulevaisuuteen.

***

Ydinräjähdyksen analyysiä vaikeuttaa se, että ydinasetta ei ole koskaan räjäytetty modernissa kaupungissa – ihmiskunnan kannalta onneksi; epäeettisen tieteen kannalta valitettavasti. Tarkan tiedon puuttuessa selviytymistä ja tuhoja on jossain määrin vaikea arvioida.

Tämän tekstin tarkoitus ei ole lietsoa turhaa paniikkia, koska ydinaseiden käyttökynnys on edelleen korkea. Maailmassa on kuitenkin edelleen yli 13 000 ydinasetta. Yhdellä ohjuksella, jossa olisi kahdeksan W88-ydinkärkeä, voisi tuhota koko Uudenmaan alle vartissa kenenkään estämättä. Tämä teksti olkoon muistutus siitä, että ilmastonmuutos ei ole ainoa vakava uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Tältä näyttäisi ydinräjähdys Helsingin keskustassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun