VALTIONETU

Joe Biden perustaa demokraattisen valtioiden kultapossukerhon

America has no permanent friends or enemies, only interests.” – Henry Kissinger

Joe Biden keksi alkuvuodesta uuden kuningasidean. Hän aikoo perustaa demokraattisen valtioiden liiton, jonka tarkoituksena olisi turvata demokratian tulevaisuus ja yhdistää kaikki maailman demokraattiset valtiot. Tutkija Mika Aaltola pitää todennäköisenä, että Biden laittaa rattaat pyörimään jo ensimmäisen vuoden aikana.

Demokratialiitto on hyvä osoitus instituutioiden välineellisestä arvosta. YK:n kaltaiset instituutiot eivät ole pelkästään hyväntekeväisyyttä, vaan valtioiden työkaluja omien etujen ajamisessa. Uusia instituutioita luodaan, kun vanhat eivät palvele enää suurvallan etuja. YK ei toimi enää entiseen malliin suurvaltapolitiikan välineenä Yhdysvalloille, koska Kiina on jatkuvasti kasvattanut valtaansa YK:ssa.

Demokratialiiton ja YK:n välinen suhde olisikin hyvin kiintoisa. Liitto ei tuskin korvaa kokonaan YK:ta, mutta monessa asiassa siitä voisi tulla demokraattisille maille uusi keskustelu- ja päätöksentekofoorumi. Voi olla, että valtiot perustavat liiton sisälle esimerkiksi oman ihmisoikeusneuvoston. Nykyinen YK:n ihmisoikeusneuvosto kun on länsimaalaisen silmin hieman kyseenalaisessa asemassa sen kokoonpanojen takia.

Toivottavasti YK ei täysin rapaudu. Sen hyödyllisyydestä voi olla montaa eri mieltä, mutta YK:n yksi vahvuus on ollut se, että erilaisten valtioiden on pakko puhua keskenään. Mitä enemmän valtiot ovat kanssakäymisissä keskenään, sitä enemmän ne tietävät toisten valtioiden intresseistä ja aikomuksista. YK:n myötä valtioiden ei tarvitse jatkuvasti arvailla ja tehdä tulkintoja, jotka eivät koskaan ole olleet ihmisten vahvuuksia. Demokratialiiton myötä epädemokraattisten ja demokraattisten valtioiden kanssakäyminen voisi vähentyä, mikä lisää riskiä virhetulkinnoille, ja sitä myötä konflikteille.

***

Mielenkiintoinen kysymys on se, miten muut valtiot reagoivat. Jatkaako Kiina vaikutusvallan kasvua YK:ssa vai perustaako Kiina oman liittouman? Entäs Venäjä? Venäjä ei ole demokraattinen maa, eikä varmasti halua lähteä soittamaan toista viulua Yhdysvaltojen rinnalle.

Jos Kiina ja Venäjä päättävät rakentaa oman version, ne tuskin mahtuvat samaan liittoumaan. Maat ovat lähentyneet viime vuosina, mutta mistään ystävyyssuhteesta ei voida puhua. Venäjän heikko talous antaa Kiinalle tulevaisuudessa mahdollisuuden sanella maiden väliset kauppasopimukset. Siitä Kreml ei varmasti tule pitämään.

Epädemokraattisille valtioille olisi siten mahdollisesti tarjolla kaksi erilaista liittoumaa. Kiina ja Venäjä pyrkisivät porkkanalla ja kepillä saamaan demokratialiiton ulkopuolelle jääneitä valtioita hellään syleilyynsä. Epädemokraattisten valtioiden epäkiitollinen kohtalo olisikin pohtia, jäävätkö ne ”neljänneksi maailmaksi” vai lähtevätkö ne liittoumiin mukaan. Kuulostaa aika paljon kylmältä sodalta.

Demokratialiitto olisi kiistatta vahvin, vaikka siitä ei tuskin sotilasliittoa tule. Sillä olisi kuitenkin poikkeuksellisen paljon taloudellista ja arvopohjaista valtaa. En olisi yllättynyt, jos epädemokraattiset valtiot pyrkisivät tasapainottamaan valtaa liittymällä Kiinan tai Venäjän vankkureihin. Pyrkimys hegemoniseen asemaan synnyttää lähes aina vastavoiman, jolla pyritään estämään hegemonia. Niin kävi Napoleonille, Hitlerille ja viimeisimpänä Yhdysvalloille Kiinan nousun muodossa.

***

Jännittävä kysymys on myös se, mitkä valtiot määritellään demokraattisiksi. Demokratialiiton kannalta sen määrittely voisi johtaa kinkkisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Turkki on Nato-maa ja tärkeä strateginen kumppani, mutta demokratia se ei ole. Turkin ulos jättäminen olisi, jos ei nyt viimeinen naula, niin ainakin viimeisiä nauloja lännen ja Turkin suhteille. Sen myötä Turkki lähtisi luultavasti hakemaan strategista kumppanuutta muualta, ehkä Moskovasta tai Pekingistä.

Suomen kannalta tärkein kysymys on Venäjä. Venäjän jääminen ulkopuolelle herättää kysymyksiä, minkälaiseksi suhde Venäjään muodostuu. Suomi saattaa joutua kärsimään, jos liitto vetää tiukkaa linjaa ja esimerkiksi asettaa omia talouspakotteita, joihin Venäjä vastaisi omilla. Suomen olisi entistä vaikeampi tasapainotella Yhdysvaltojen ja Venäjän välissä.

Joka tapauksessa Suomen kannattanee lähteä Bidenin kerhoon mukaan, koska Suomi on demokratia ja oletettavasti liittoon on kutsuttu myös kaikki Suomen kaverit. Mukaan kannattaa lähteä vähän samaan tapaan kuin suomalaiset yleisurheilijat lähtevät olympialaisiin: Ei voittamaan, mutta nauttimaan tunnelmasta. Suomen virallinen kanta on helpompi muodostaa kun tiedetään, mistä on edes oikeasti kysymys. Nähtäväksi jää, minkälainen kultapossukerho on tulevaisuudessa luvassa.

Joe Biden perustaa demokraattisen valtioiden kultapossukerhon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun